maanantai 25. marraskuuta 2013

Millaisen deitin useimmat haluavat

moista menoa
25.11.2013 14:44
0
Meillä on Savonlinnassa taitava talonmies, kuuskymppinen sosiaalinen heppu, joka tekee korjauksen kuin korjauksen 2-3 minuutissa ja on samalla sosiaalinen, ja jos vaikka jokin osa tai työväline puuttuu, niin käy ensin vain katsomassa ja tulee myöhemmin välineiden kanssa uudelleen. Huolehtii useammankin talon eri puolilla kaupunkia ja niin matkoihin kuluu aikaa, vaikka hoitaa samassa talossa puolentusinaa tehtävää kerralla. Arvelisin siis, että noin 50 tehtävää päivässä.
 Niin, sosiaalinen heppu tosiaan, juttelee kunkin kanssa tämän omaan tapaan ja kun tulee kotia käymään, niin on kohteliaisuuttaan vähän kuin deitti, kun siinä puuhailee. Niin montaskos noita deittejä on sitten vuosien kuluessa tullut? Jos päivässä 50 tehtävää, arvaan, että puolet naisia eli deittejä, niin viikossa 250 ja kuukaudessa 1000. Vuodessa se tekee yli 10 000 ja 40 vuodessa yli 400 000 tehtävää, oliskohan puoli miljoonaa! Eli 250 000 deittiä vuosien varrella?
 Onks toi vaan vähän vähemmän kuin myyjällä?
Jos myyjillä, ja heitä on paljon, tavattoman paljon kaikilla paikkakunnilla, on järjestään noin paljon enemmän deittejä kuin muilla tavallisilla ihmisillä, niin on se kyllä jokin myynnin edistämiseksi aiheutettu epäkohta suomalaisessa kulttuurissa eikä sattumaa. Ilmeisesti tuntevilla, positiivisilla, tunnelmatajun omaavilla (älyn ja taitojen kannalta tosi tärkeä), musiikkia harrastavilla, käsistään kätevillä ja hyväntahtoisuuden myötä sosiaalista silmää omaavilla miehillä olisi tavattoman paljon enemmän kysyntää naismarkkinoilla kuin tavallisesti miehille suositellulla miesten mallilla.
Elämänviisaus on myös yksi arvostettava piirre, johon etenkin vanhemmat ja kokeneemmat tajuavat satsata, ja sitä oppii esim. tervein elämäntavoin ja aihepiirin kirjoja, esim. mietelmiä lukemalla sekä taiteita harrastamalla.
Onks toi nyt sitten naisten kohdalla, mitä miehet toivois, on ystävällisyys ja tuntevuus, se, että laittaa juttuja valmiiksi ja auttaa onnistumaan, on elämänviisas ja viisas, ymmärtää musiikkia, auttaa onnistumaan sosiaalisesti, ymmärtää aihepiiriä, on nätti ja siisti ja toimivia ratkaisuja tekevä sekä hyvää elämää tuova.

sunnuntai 24. marraskuuta 2013

Itsenäisyys ja toisen mukaan lähteminen ihmissuhteissa

"Elä ja anna toisten elää!" (ks. tämän blogin aiempi engl. merkintä "Build a perfect relationship") on hyvä sääntö noudattaa tarkasti niin kaikista etäisimmissä ihmiskontakteissa (samaan yhteiskuntaan kuuluminen, kanssaköyminen, ajatteleminen) kuin kaikenlaisten tuttavien ja aivan läheisimpienkin kanssa, sillä se jättä itselle ja muille täyden elintilan mutta karsii pois yhteiselon ongelmat.
Mutta miten sitten jos sinulla on ok toimiva ihmissuhde, niin mille etäisyydelle haluat sen jättää? Et aivan etäällä, jos haet ihmissuhdetta, ja et aivan lähelle, jos ette ole kuin kaksi marjaa ja et voisi elää omaa elämääsi kokonaan niin kuin hän vaan tarvitset tilaa omalle arvostelukyvyllesi ja omille mieltymyksillesi. Ideaali olisi se, että voit lähteä mukaan siihen, mikä on hienoa meininkiä ja hyvää elämää sinulle, ja jättäytyä pois niistä jutuista ja osallistumisen määristä, jotka vievät sinut lyttyyn, mutta kuitenkin kuunnella toisen suurempaa elämänviisautta täydesti hakien toteutuksen omalla tyylilläsi, jos se on parempi ja jos hän siis on olennaisesti sinua elämänviisaampi.

Ketkä miettivät sotilaalliselta kannalta

Ketkä miettivät sosiaalisia suhteita ja maailmaa sotilaalliselta kannalta? Oikea vastaus on: Kaikki! Mutta näkemyksissä siitä, millainen on hyvä sotilas, on valtavia eroja, samoin on ymmärryksen määrässä. Fiksu osaa ottaa oikein huomioon paljon asioita, kun taas tyhmä vain muutamia palikkajärkisiä. Kunt yhmä lisäksi luulee, etteivät muut ole sotilaalliselta kannalta katsovia, niin hän karsii pois muiden strategioita mukamas epäobjektiivisina asiaankuulumattomina. Tunteiden voimaanuttavaa vaikutusta ymmärtävä taas lisää mukaan melkein miten paljon vain ihan vain tunnejuttuja, esim. kauneus voi olla onnistuneen rakenteen ja taidon piirre ja siksi sotilaalliselta kannalta edullinen investointikohde. Itse olen sotilaalliselta näkökannalta katsottuna urheilija JA sodanjohto sekä lisäksi opettelen käytännön jutuissa ja sosiaalisissa suhteissa taitavammaksi ja yritän ymmärtää yhteiskunnan ja kansainvälisten suhteiden toimintaa.

Ystävällisyyden variaatioista

Jokainen ihminen on omanlaisensa: tietyntasoisella ymmärryksellä ja havaintokyvyllä varustettu ja tietyillä arvoilla sekä sosiaalisilla mieltymyksillä ja tientynlaisessa elämäntilanteessa niin sosiaalisesti kuin muutenkin. Niinpä hän hakee sosiaalisista suhteista eri asioita kuin tuttavansa, jokainen eri juttuja tai samoja mutta eri määrin. Jokaisesta ihmissuhteesta tulee niin ollen erilainen ja kovin erilainen kuin muiden väliset ihmissuhteet. Vaikka on vain muutama sosiaalinen termi kuten "ystävyys", "toveruus" ja "vihamielisyys", niin se sosiaalinen maisema, johon ne viittaavat on paljon monimuotoisempi ja monimutkaisempi. Niinpä ei ole vain yhtä tapaa olla ystävällinen eikä vain yhdenlaisia seurauksia ystävällisyydestä, ja sama juttu vihamielisyyden kanssa. On ymmärrettävä osapuolten arvoja, jotta voisi arvioida, millaisiksi välit muodostuvat ja millaisia sosiaalisia kuvioita syntyy. On esimerkiksi sellaisen ihmisen ystävällisyyttä, joak ei tavallisesti ole ystävällinen vaan yrittää summa mutikassa jotakin ystävällistä. Sitä on yleensä kahta tyyppiä: on piittaamattoman ihmisen toisten vaatimusten vuoksi tai kokeeksi näyttelemää ystävällisyyttä, joka yleensä saa torjuvan vastauksen "Mitä sinä kusipää oikein yrität?!", ja on liian kylmiin väleihin kyllästyneen lämpöinen läikähdys, sydämestä lähtevä yritys ystävällisten ihmissuhteiden luomiseksi, joka yleensä karun tekemänä saa vastauksen "mukava tuo ihminen" - ja yleensä ystävällisen pehmoiseen ulkonäköön investoivan tekemänä torjuvan ilkeilevän vastauksen "plääh, mitä toi tollanen on, yrittäisit ryhdistäytyä vähän niin kuin toisetkin" (Heitä kai auttaisi olla toimelias, pitkälti itseään miellyttäviin tekemisiin keskittyvä luonne, ks. http://nopeaoppisuus.blogspot.fi blogin alkua lahjojen ja taitojen oppimisesta). On kanssa sellaista ystävällisyyden yrittämistä, joka ei itse usko ystävällisyyden mielekkyyteen vaan toisten kaltaiseksi mukamas vääntäytyen sotkee ystävällisyyden luottavaisuuteen, joka kaatuu omaan mahdottomuuteensa, siihen, että asiat pitäisi tosiaan joka tapauksessa tarkistaa (esim. ettei kukaan laita mitään juomiin juhlissa) itse eikä vain luottaa, minkä hän tavallisten tapojensa mukaan törkeästi käyttäytyen todistaa oikeaksi kun tekee jonkun emäikävän teon. On kanssa puolustuskykyisen suvereenin ihmisen ystävällisyyttä, joka on jonkinlaista hyväntuulisen ei-niin-paljon välittävän ihmisen ystävällisyyttä, joka yleensä odottaa muiltakin samantapaista elämäntaktiikkaa. On myös taitavámmuuttaan suvereenin huolehtivaista ystävällisyyttä, johon toinen (usein mies naiseen) voi nojata. Ja on toisen hyviä ominaisuuksia arvostavan nojautuvaista hyvää tahtoa ja sitoutumisenhalua. On myös samat arvot jakavien samanmielisyyttä, joka yleensä on luotettavin ystävyyden pohja. Lisäksi on ystävällisyyttä, joka syntyy siitä, että on sama käsitys siitä, miten arki yhteisössä parhaiten sujuu, eli siis yleensä "Elä ja anna toisten elää!"-tyypin ystävällisyyttä. Lisäksi on niitä, jotka ovat tottuneet siihen, että heiltä odotetaan ystävällisenoloista käytöstä, esim. jotkut ammatit ja naisen varjossa kasvaneet, ja he ovat usein kyllästyneitä moiseen ja haluaisivat listiä pois ystävälliset.

Kun tuossa nyt tuli mainittua noin monta kompastuskiveä ystävällisyydelle, niin merkitseeköhän se, ettei ystävyys ole oikea juttu tavoitella vaan pitäisi hahmottaa tavoite jotenkin toisin? Ystävällisyyttä näyttäisi löytyvän kauppiailta ja joiltakin ammattilaisilta asiakkaitaan kohtaan. Sen sijaan ihmissuhteista näyttäisi toimivan "Elä ja anna toisten elää!", hyväntuulinen toimeliaisuus omia juttujaan puuhatessaan ja samat arvot jakavien välinen rakkaus tai jotakin sensuuntaista lievempänä, samanhenkisyys! Eli pitäisi puuhailla omia juttujaan ollen sosiaalinen muidenkin kanssa ja noudattaa tunnollisesti "Elä ja anna toisten elää!"-sääntöä niin sosiaalisissa suhteissaan kuin yhteisön toiminnassa ja maailmassa laajemmin, sekä lisäksi etsiä samat arvot jakavia rakkauksia yms. samat arvot jakavaa seuraa. Lisäksi sukellukset toisten näkökulmiin ja elämäntapoihin sekä heidän arvostustensa kanssa sympatiseeraaminen tuovat sitä sosiaalista oloa, jota moni kai ystävyyssuhteista kaipaa.

Tiaiset muuten näyttävät matkivan kaupan edustan ilmapiiriä sen sijaan, että olisivat ystävälliset: ruuan hakeminen lintulaudalta vertautuu ruuan hakemiseen kaupasta, http://luonnonihme.blogspot.fi/2013/11/tiaiset-matkivat-kaupan-ilmapiiria.html